1,2,3....

ja siitä ylöspäin. Viime viikon ja viikonlopun aikana pitänyt laskea mielessään moneen otteeseen, sillä uhmaikä on iskenyt lapsokaiseemme. Laskeminen on minulle itselleni auttanut, ettei pinna pala niin äkkiä. Voi tätä lapsiperheen ihanuutta:-) Uhmaiän tultua esiin, on Danielin ujous hävinnyt. Yleensä Daniel ujostelee, jos ollaan uudessa paikassa tai ei ihan niin tuttuja henkilöitä lähettyvillä. Eilen, kun kävin ostoksilla Huldan Huoneella, Danielia kiinnosti joka paikka, tutki vessat ja sammutteli valoja, laittoi ovia kiinni sekä melkein tutki kaappien sisällöt tai olisi mennytkin tutkimaan, mutta lupaa en antanut.

Kiitos Noora, kun sain pistäytyä ihanassa vaatehuoneessasi ostoksilla! Kaikkea ihanaa oli tullut Huldan huoneeseen ja ihanuuksia oli tulossa lisää. Itselleni tällä erää mukaan tarttui sinkkinen tarjoiluvati, hillolusikka ja herkullista rommi-karviaismarja hilloa. Täytynee ostaa kaupasta vanilijajätskiä. NAM! kylläpä vesi herahtaa kielelle.

Lauantaina löysin lähikaupasta sinisiä callunoita, joita en voinut vastustaa, joten sain vihdoin ja viimein käyttöön Villa Harmoiesta ostetun kukkatelineen. Callunoille pitäisi nätimmät ruukut vaihtaa, jotta teline tulisi heiman paremmin esiin.

Alla oleva sydän koristaa nykyään meidän ovea ja toivottaa ystävät, sukulaiset ja tuttavat sydämellisesti tervetuloa kotiimme.

Hyvää syksyistä sunnuntaita kaikille!